Vanhojen sähköjärjestelmien uudistaminen ja nykyaikaistaminen on tärkeää sekä turvallisuuden että toimintavarmuuden kannalta. Puutteelliset turvallisuuslaitteet sekä kuluneet sähkökalusteet lisäävät sähkö- ja paloturvallisuusriskejä, eikä piileviä ongelmia välttämättä näe päällisin puolin. Myös sähköjärjestelmällä on käyttöikänsä, kuten kaikella muullakin kodin tekniikalla.
Suojamaadoitus on sähköjärjestelmään liitetty johdin, joka yhdistää järjestelmän maahan. Tällöin laitteen ja johtimen potentiaalit ovat yhtä suuret maan sähkökentän potentiaalin kanssa. Sähköjärjestelmän jännite pysyy tasaisena, ja mahdollisissa vikatilanteissa sähkövirta purkautuu turvallisesti maahan.
Vuoden 1997 jälkeen rakennusmääräykset ovat vaatineet, että kaikissa uusissa järjestelmissä tulee olla maadoitus vikatilanteiden varalta. Mikäli talo on rakennettu ennen tätä ajankohtaa, on mahdollista, että maadoitus puuttuu kokonaan tai ei vastaa nykyisiä turvallisuusstandardeja.
Vanhoissa taloissa maadoitusjohdinta ei välttämättä ole asennettu maahan, vaan maadoituselektrodina on käytetty metallisia viemäriputkia. Jos talossa on myöhemmin toteutettu viemäriremontti, putket on voitu uusia kokonaan tai osittain sähköä johtamattomalla materiaalilla. Tällöin maadoituksen yhtenäisyys katkeaa, eikä talossa ole enää toimivaa maadoituselektrodia.
Vikavirtasuoja on sähköjärjestelmään yhdistettävä laite, joka suojaa ihmisiä ja omaisuutta sähköiskuilta sekä paloturvallisuusriskeiltä. Vikavirtasuojan toiminta perustuu virtapiiriin menevän ja sieltä palaavan sähkövirran erotuksen mittaamiseen. Jos vikavirtasuoja havaitsee epätasapainoa sähkövirrassa, se katkaisee virran millisekunneissa. Oikein asennettuna se voi ehkäistä vakaviakin turvallisuusriskejä.
Vikavirtasuoja on ollut pakollinen vuoden 2008 jälkeen rakennettujen talojen pistorasioissa. Erityisen tärkeä vikavirtasuojaus on märkä- ja ulkotiloissa.
Tulppasulake toimii sulavalla metallilangalla, joka sulaa ylikuormituksen tai oikosulun seurauksena, katkaisten virtapiirin. Kun tulppasulake palaa, se täytyy vaihtaa uuteen.
Tulppasulakkeilla varustetut järjestelmät ovat usein iäkkäitä ja tämän johdosta niissä on suurempi riski piileville vioille. Sähkölaitteiden määrä kodeissa on kasvanut valtavasti viimeisten vuosikymmenten aikana, eikä vanhoja sähkökeskuksia ole mitoitettu ylläpitämään niin suurta energiankulutusta. Sulake saattaakin palaa jos useampi suuri kodinkone, kuten astian-, ja pyykinpesukone sekä hella, ovat yhtä aikaa päällä.
Vanhoissa sulaketauluissa voi olla epäselviä merkintöjä tai jopa käsinkirjoitettuja etikettejä, jotka haalistuvat vuosikymmenten saatossa. Symbolit eivät välttämättä ole standardoituja, ja merkinnät voivat olla tulkinnanvaraisia.
Urakoitsijasta riippuen sulaketaulut voivat sisältää vähemmän yksityiskohtaisia piirikohtaisia merkintöjä. Yksittäiset piirit merkittiin toisinaan vain numerolla tai yksinkertaisella kuvauksella (esimerkiksi "valo" tai "pistorasiat").
Epätasaisesti jaetut kuormat sähkökeskuksissa tarkoittavat tilannetta, jossa eri sähköpiirien tai ryhmien välillä on merkittäviä eroja siinä, kuinka paljon sähkötehoa ne kuluttavat. Tämä epätasapaino voi johtaa useisiin ongelmiin sähkökeskuksen ja koko sähköjärjestelmän toiminnassa.
Epätasaisen kuormituksen välttämiseksi sähkökeskukset ja sähköasennukset tulisi suunnitella siten, että kuormat jakautuvat mahdollisimman tasaisesti eri vaiheille. Tämä voidaan saavuttaa esimerkiksi kuormien mittaamisella ja tarvittaessa kuormien uudelleenjakamisella.
Sähkölaitteiden lisääntyessä vanhan talon pistorasioiden määrä on monesti riittämätön: keittiön ja kylpyhuoneen kodinkoneet sekä älypuhelimien ja tietokoneiden laturit eivät olleet muutama vuosikymmen sitten jokaisen kodin teknologiaa. Tämä johtaa usein jatkojohtojen väärinkäyttöön, kuten ketjuttamiseen ja liian monen laitteen kytkeminen yhteen jatkojohtoon.
Jatkojohtojen väärinkäyttö on yksi yleisimmistä sähköturvallisuusriskeistä suomalaisissa omakotitaloissa. Kun useita jatkojohtoja kytketään peräkkäin, sähköjärjestelmä voi ylikuormittua. Ylikuormitus puolestaan johtaa helposti ylikuumenemiseen ja paloturvallisuusriskien lisääntymiseen. Jatkojohtoja käytetään usein myös puolikiinteinä ratkaisuina, vaikka niitä ei ole tarkoitettu jatkuvaan käyttöön.
Kuvassa ikääntyvän ja modernin sähköjärjestelmän eroavaisuuksia.
Nykyaikaisessa järjestelmässä on automaattisulakekkeet helpottamassa arkea. Automaattisulake tunnistaa ylikuormituksen tai oikosulun ja katkaisee virtapiirin automaattisesti. Kun ongelma on korjattu, automaattisulake voidaan palauttaa käyttöön yksinkertaisesti kääntämällä sen vipua. Tämä tekee automaattisulakkeesta tulppasulaketta kustannustehokkaamman vaihtoehdon pitkällä aikavälillä.
Nykyaikaisen sähköjärjestelmän jokaisessa pistorasiassa ja valaisinpisteessä oleva maadoitus varmistaa, että sähkövirta ei kulje ihmisen kautta, jos jokin sähkölaite menee epäkuntoon. Tämä on erityisen tärkeää kosteissa tiloissa, kuten kylpyhuoneissa ja keittiöissä, joissa vaarallisen sähköiskun riski on suurempi.
Vikavirtasuojat suojaavat myös kodin elektroniikkaa ja sähkölaitteita virtapiikeiltä ja oikosuluilta, mikä voi pidentää laitteiden käyttöikää ja vähentää korjauskustannuksia.
Sulaketaulua uudistettaessa merkinnät ja symbolit uusitaan, jotta niiden tulkitseminen on jatkossa helpompaa. Nykyaikaiset sähköpääkeskukset sisältävät kattavat turvallisuusmerkinnät ja varoitukset, kuten jännitteisiä osia koskevat varoitukset, sekä vikavirtasuojien ja suojamaadoituksen merkinnät. Ne täyttävät nykyiset turvallisuusstandardit ja -säädökset.
Älykotien suosio kasvaa jatkuvasti, ja yhä useampi haluaa tuoda modernin teknologian kotiinsa. Tämä kehitys asettaa uusia vaatimuksia kodin sähköjärjestelmille, ja sähkösaneeraus onkin monesti välttämätön askel kohti älykotia.
Älykoti tarkoittaa kotia, jossa useat laitteet ja järjestelmät, kuten valaistus, lämmitys, turvajärjestelmät ja kodinkoneet, ovat yhteydessä verkkoon ja niitä voidaan hallita keskitetysti esimerkiksi älypuhelimen tai tabletin avulla. Älykoti voi tarjota huomattavaa mukavuutta, energiansäästöä ja turvallisuutta, mutta sen toteuttaminen vaatii asianmukaisen sähköjärjestelmän. Järjestelmän tulee kyetä käsittelemään useiden laitteiden samanaikaista toimintaa ilman ylikuormitusta.
Sähkösaneeraus on investointi pitkälle tulevaisuuteen, sillä sen vaikutukset heijastuvat kaikkeen kodin sähkön käyttöön – myös autoiluun.
Sähköautojen määrän kasvaessa nopeasti, myös latausasemien tarve kasvaa jatkuvasti. Vaikka sähköautojen yleistyminen on positiivinen askel kohti ympäristöystävällisempää liikennettä, se asettaa uusia haasteita sähköjärjestelmille. Ennen sähköautoon siirtymistä on suotavaa varmistaa, että kodin sähköjärjestelmä on mitoitettu latauspisteen kuormitukselle.
Kun harkitset älykotiin siirtymistä on suotavaa kartoittaa talon sähköjärjestelmän kunto alan ammattilaisen avulla. Näin saat kokonaiskuvan siitä, mitä järjestelmä vaatii haluamiltasi lisäyksiltä.
Sähkön hinta on ollut viime vuosien kuuma puheenaihe. Sähkösaneerauksen avulla kotiin voi saada energiatehokkuutta, eivätkä kalliit sähkölaskut pääse yllättämään.
Pörssisähkön optimointi tarkoittaa sähkön käytön ajoittamista vuorokauden halvimmille tunneille, jolloin sähköä saa ostettua edullisemmin pörssisähkön hinnoittelun mukaisesti. Pörssisähkön hinta vaihtelee tunneittain kysynnän ja tarjonnan mukaan, ja optimoimalla omaa sähkönkulutusta sähkölaskuissa voi säästää merkittävästi. Tämä voi sisältää esimerkiksi kodin laitteiden ajastamista toimimaan edullisimpien tuntien aikana, energiankulutuksen seuraamista reaaliaikaisesti ja automaatiojärjestelmien hyödyntämistä sähkönkulutuksen hallinnassa.
Sähköjärjestelmä ja siihen kuuluvat laitteet kuluvat käytössä, minkä
vuoksi uudistaminen tulee väistämättä eteen – samalla tavoin kuin esimerkiksi putkiremontti. Taloyhtiöissä sähköt uusitaan aina putkiremontin yhteydessä, mutta omakotitaloissa vastuu tämän remontin toteutumisesta on kiinteistön omistajalla.
Vaikka sähköjärjestelmä toimisi moitteettomasti ja ilman näkyviä ongelmia, kaikella tekniikalla on oma käyttöikänsä. Myös sähköjärjestelmillä on tekninen käyttöikä, jonka jälkeen niiden turvallisuus ja toimivuus voivat heikentyä merkittävästi.
Valtaosa vaarallisimmista asennusvirheistä ja riskitekijöistä paljastuu salakavalasti seinä- tai kattorakenteiden syövereistä, katseelta piilossa. Virheet ja välinpitämättömyys asennuksissa voivat aiheuttaa välittömän sähköiskun tai jopa tulipalon vaaran. Siksi sähkötyöt pitää aina toteuttaa asiantuntevalla sähköalan ammattilaisella.
Sähköjärjestelmän tekninen käyttöikä on keskimäärin 30-40 vuotta, minkä jälkeen se ei välttämättä enää vastaa kunnoltaan uusittua nykyaikaista järjestelmää. Sähköalalla on yleisesti tiedostettu, että vanhoissa taloissa piilee paljon sähkö- ja paloturvallisuusriskejä, mutta selvitystä aiheesta ei ole tehty.
Me Aito Talotekniikalla päätimme selvittää, millaisia piileviä riskejä saneeraamiemme omakotitalojen sähköjärjestelmistä löytyy. Selvitys kattaa lähes 300 omakotitaloa, jotka ovat saavuttaneet tai ylittäneet 30-40 vuoden teknisen käyttöiän.
Kotien sähköturva 2024 -selvityksen mukaan lähes jokaisesta tarkastellusta omakotitalosta (97,60 %) löytyi yksi tai useampi sähköturvallisuusriski.
Vanhoissa keskuksissa ei usein ole takaseiniä, minkä vuoksi niiden sisälle voi päätyä sinne kuulumatonta materiaalia - tai jopa eläimiä.
Jyrsijät pureskelevat sähkökaapeleiden eristeitä, jonka seurauksena sähkövirta voi aiheuttaa paloturvallisuusriskejä. Sähkökeskuksen sisälle jääneet jyrsijät voivat menehtyä sinne, erityisesti jos ne eivät pääse ulos. Tämä lisää riskiä, kun kuolleet jyrsijät ja niiden jätökset voivat toimia sytykkeenä.
Asentajat raportoivat usein lisäriskeistä, kuten kosteudesta pistorasioissa, vääristä kytkennöistä ja pienistä palonaluista. Riskitilanteet olivat usein piileviä ja havaittavissa vasta tarkemmissa tutkimuksissa tai onnettomuuksien sattuessa.
Lue koko selvitys täältä!
Laita meille viestiä tai varaa maksuton kuntoarvio, niin selvitetään yhdessä juuri sinulle sopiva ratkaisu.