Vaikka sähköjärjestelmä tuntuisi toimivan täysin ongelmitta ja ilman ilmeisiä vikoja, on tärkeää muistaa, että kaikella tekniikalla on rajallinen käyttöikä. Sähköjärjestelmät eivät ole poikkeus; niilläkin on tietty tekninen käyttöikä, jonka saavuttamisen jälkeen niiden turvallisuus ja toimintavarmuus voivat heikentyä huomattavasti.
Sähköjärjestelmän tekninen käyttöikä on noin 30–40 vuotta, minkä jälkeen kattavaa sähkösaneerausta kannattaa harkita – erityisesti, jos alkuperäisiä sähköasennuksia ei ole päivitetty vastaamaan nykyisiä turvallisuusmääräyksiä ja asumistottumuksia.
Sähköjärjestelmät ja niiden komponentit vanhenevat sekä teknisesti että käytön myötä. Sähkötekniikan ja asumistottumusten kehitys vuosikymmenien saatossa on johtanut siihen, että kodin sähkölaitteiden määrä on kasvanut huomattavasti. Tämä lisää sähköjärjestelmien kuormitusta, mikä voi tehdä vanhoista asennuksista riittämättömiä vastaamaan nykyajan tarpeita.
Teknisen käyttöiän umpeutuminen ei itsessään tee sähköjärjestelmästä vaarallista. Sähköjärjestelmä ei kuitenkaan kestä ikuisesti – sähkösaneeraus tulee väistämättä vastaan, kuten esimerkiksi putkiremontti. Tekninen käyttöikä auttaa arvioimaan piilevien riskien mahdollisuuden, sillä ongelmat eivät välttämättä oireile päällepäin.
Sähköjärjestelmän eri komponenttien kestävyys
Tietämys eri komponenttien käyttöiästä auttaa ennakoimaan ja suunnittelemaan tarvittavia huoltotoimenpiteitä sekä mahdollisia saneerauksia.
Sähkökeskuksen tekninen käyttöikä on 30-40 vuotta
- Sähkökeskus on keskeisessä asemassa koko sähköjärjestelmän toiminnan ja turvallisuuden kannalta.
- Ikääntyvästä sähkökeskuksesta puuttuu usein turvalaitteita, kuten maadoitukset ja vikavirtasuojaus.
- Vuosien mittaan sähkökeskuksen merkinnät voivat haalistua, mikä tekee niistä vaikeasti tulkittavia.
- Toisinaan sähkökeskuksen sisään pääsee myös jyrsijöitä.
Kaapelointien ja johdotusten tekninen käyttöikä on noin 20-30 vuotta
- Kaapelit ja johdot altistuvat ajan myötä kulumiselle, lämpötilanvaihteluille ja mahdollisille mekaanisille vaurioille – kuten jyrsijöiden pureskelulle.
- Murtuneet eristeet tai jyrsijöiden aiheuttamat vauriot voivat johtaa sähkövuotoihin tai oikosulkuihin, mikäli niitä ei havaita ajoissa.
- Tummuminen ja hiiltyminen voivat olla merkkejä liiallisesta kuumenemisesta, usein löysien liitosten vuoksi.
- Oireiluun kannattaa aina suhtautua vakavasti, ja tarkistaa johdotusten kunto sähköalan ammattilaisen avulla.
Pistorasioiden tekninen käyttöikä on 20-40 vuotta
- Pistorasiat ovat yksi eniten käytetyistä sähköjärjestelmän komponenteista, mikä altistaa ne jatkuvalle kulumiselle.
- Mikäli pistorasioita ei huolleta säännöllisesti, liitokset pistotulpan ja -rasian välillä löystyvät ja ylikuumenevat. Löysät liitokset pistorasioissa voivat myös aiheuttaa pieniä valokaaria, jotka syövät johdinta.
- Mikäli pistorasian sisällä näkyy värimuutoksia tai hiiltymistä, sähköjärjestelmä kannattaa tarkastuttaa pikimmiten.
Kuvassa hiiltynyt pistorasia.
Mikä vaikuttaa sähköjärjestelmän käyttöikään?
1. Ympäristötekijät
Kosteus: Kosteus voi aiheuttaa korroosiota ja oikosulkuja sähköjärjestelmän komponenteille, lyhentäen niiden käyttöikää.
Lämpötila: Suuret lämpötilanvaihtelut voivat aiheuttaa sähköjohtojen ja -liitosten löystymistä ja haurastumista, mikä lisää tulipalon riskiä.
Pöly ja lika: Pöly ja lika voivat kerääntyä komponentteihin sekä sähkökeskukseen, lisäten valokaarien ja sähköpalon riskiä.
Salamaniskut: Ilman ylijännitesuojausta sähköjärjestelmä on alttiina salamaniskuille, jotka voivat aiheuttaa merkittäviä vaurioita sähkökomponenteissa ja johtaa tulipaloon.
Jyrsijät: Jyrsijät voivat nakertaa sähköjohtoja, mikä johtaa eristysvikoihin ja oikosulkuihin. Jos jyrsijä jää jumiin sähkökeskuksen sisään, se voi menehtyä ja toimia sytykkeenä kytevälle tulipalolle.
Lähellä oleva liikenne, maan tärinä ja muu luonnollinen liike voi myös vaikuttaa sähköjärjestelmän liitosten löystymiseen ja komponenttien kulumiseen.
2. Kuormituksen taso
Sähkölaitteiden määrä kodeissa on kasvanut valtavasti viimeisten vuosikymmenten aikana, eikä vanhoja sähkökeskuksia ole mitoitettu ylläpitämään niin suurta energiankulutusta. Tämän seurauksena sähköjärjestelmällä on tapana kuormittua ja polttaa sulakkeita.
Sähköjärjestelmän pitkäaikainen kuormitus voi johtaa toistuvaan sulakkeiden vaihdon tarpeeseen. Jos sähköjärjestelmän sisällä on esimerkiksi löysiä liitoksia, pelkkä sulakkeen vaihto ei poista piilevää ongelmaa.
3. Materiaalin ja asennuksen laatu
Sähköasennustöitä saavat tehdä vain rekisteröidyt sähköalan ammattilaiset. Omatoimisesti tehdyt sähköasennukset, jotka eivät täytä turvallisuusstandardeja, voivat lisätä sähköiskujen ja tulipalojen riskiä. Esimerkiksi itse tehdyt pistorasiaviritykset ovat yleisiä.
Ajan myötä sähkökalusteiden ja -komponenttien materiaalit haurastuvat. Mikäli rapistuneita ja rikkoutuneita sähökalusteita ei korjata, riski vahingoille kasvaa.
4. Suunnittelu ja säännöllinen huolto
Sähkölaitteiden määrä kodeissa on kasvanut valtavasti viimeisten vuosikymmenten aikana, eikä vanhoja sähkökeskuksia ole mitoitettu ylläpitämään niin suurta energiankulutusta.
Hyvin suunniteltu järjestelmä, joka ottaa huomioon tulevat tarpeet ja mahdolliset laajennukset, kestää todennäköisemmin pidempään kuin järjestelmä, joka on suunniteltu vain nykyhetken tarpeisiin. Tämä ei ainoastaan paranna kotisi sähköjärjestelmän käyttöikää, vaan myös vähentää tarvetta tuleville remonteille ja säästää siten aikaa, rahaa ja vaivaa. Esimerkiksi älykotiteknologian lisääntymiseen voi valmistua sähkösaneerauksen avulla jo tänä päivänä.
Ylläpito ja säännöllinen huolto pidentävät sähköjärjestelmän käyttöikää
Säännölliset sähköjärjestelmän tarkastukset pitävät huolen siitä, etteivät pienet ongelmat kasva ajan mittaan vakaviksi riskitekijöiksi. Sähköjärjestelmälle suositellaankin tarkastusta 20 vuoden välein.
On tärkeää, että kaikki sähköjärjestelmän korjaukset ja huoltotyöt suorittaa pätevä ammattilainen. Näin varmistetaan, että työt tehdään oikein ja turvallisesti, ja että järjestelmä täyttää kaikki voimassa olevat määräykset ja standardit.
Sähköjärjestelmän uusiminen – miksi se on tärkeää, ja miksi se jää monesti huomiotta?
Vanhojen sähköjärjestelmien päivittäminen ja modernisointi on olennaista turvallisuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi. Vanhentuneet tai kuluneet sähkökomponentit ja puutteelliset turvallisuuslaitteet voivat lisätä merkittävästi sähkö- ja paloturvallisuusriskejä, eikä piilossa olevia ongelmia aina huomaa ulkoisesti. Kuten muutkin kodin tekniset järjestelmät, myös sähköjärjestelmät vanhenevat ja niiden käyttöikä on rajallinen.
Remonttien aikana tapahtuvat toimiympäristön muutokset saattavat tuoda uusia turvallisuusvaatimuksia sähköjärjestelmälle. Esimerkiksi kylpyhuoneremonttien yhteydessä kosteusolosuhteet ja tilan erityispiirteet asettavat uusia vaatimuksia sähkölaitteille ja -asennuksille. Esimerkiksi kun johtamaton materiaali vaihdetaan johtavaan, kuten muovimatot kaakeleihin, kylpyhuone ja koko sähköjärjestelmä täytyy vikavirtasuojata.
Tiedon puute
Yksi syy sähköjen uusimisen jäämiseen on tiedon puute. Moni omakotitaloasuja ei tiedä, että sähköjärjestelmilläkin on käyttöikä ja ne vaativat säännöllistä tarkistusta ja uusimista. Sähkötöitä ei usein nähdä yhtä selkeänä tarpeena kuin esimerkiksi katto- tai ikkunaremontteja, koska sähköjärjestelmä on piilossa seinien sisällä.
Kustannukset
Sähköjärjestelmän uusiminen on investointi, ja monesti se voi jäädä muiden kiireellisempinä pidettyjen remonttien varjoon. Todellisuudessa sähkösaneeraus on yksi kodin infrastruktuurin tärkeimmistä remonteista, jotta kiinteistö pysyy turvallisena. Vaikka mahdolliset ongelmat ja sähköturvallisuusriskit ovat usein piileviä, remonttia ei kannata lykätä turhaan.
Mahdolliset häiriöt asumiselle
Monet omakotitaloasukkaat saattavat lykätä sähkösaneerausta, koska eivät halua häiriötä arkeen. Todellisuudessa yli 30 vuotta vanhojen talojen sähköremontit toteutetaan pitkälti niin, että kodissa pystyy asumaan samaan aikaan, sillä talon rakenteita ei tarvitse aina purkaa.
Järjestelmä ei oireile
Miksi uusia sähköjärjestelmä, jos vanhakin toimii vielä? On yleinen harhaluulo, että sähköjen tulisi oireilla ennen saneerauksen harkitsemista. Todellisuudessa turvallisuusriskit ovat monesti piileviä seinä- tai kattorakenteiden syövereissä, katseelta piilossa. Remontin tarpeeseen herätään joskus vasta vahingon sattuessa.
Nykyaikaiset standardit ja säädökset
Maadoitus ja vikavirtasuoja
Vuodesta 1997 lähtien rakennusmääräykset ovat edellyttäneet maadoitusta uusissa järjestelmissä, ja vuodesta 2008 lähtien vikavirtasuoja on ollut pakollinen uusien talojen pistorasioissa.
Pistorasioiden muuttaminen maadoitetuiksi ja vikavirtasuojatuiksi parantaa sähköasennusten turvallisuutta. Jos vanhaan rakennukseen halutaan tehdä tällaisia laajempia muutoksia, täytyy usein myös päivittää johdotus ja sähkökeskus. Pelkkä pistorasioiden vaihtaminen maadoitettuihin ei yleensä ole mahdollista eikä sallittua, koska vanhoista asennuksista usein puuttuu erillinen suojamaadoitusjohdin.
Vanhoissa rakennuksissa saattaa olla sähköasennuksia, jotka eivät täysin vastaa nykyisiä sähköturvallisuusstandardeja. Asennuksia ei kuitenkaan tarvitse muuttaa, jos ne täyttävät asennusajankohdan määräykset, ja toimivat muuten moitteettomasti. Vanhojen sähköasennusten korjaaminen, kuten vaurioituneen osan vaihtaminen, voidaan myös tehdä alkuperäisten asennusajankohdan määräysten mukaan. Kuitenkin laajennukset täytyy tehdä nykyaikaisten standardien mukaisesti.
